Thursday, January 25, 2007

Valaiden äänien tarpeessa

Jos 6-vuotias poika päättää olla syömättä porkkanaa,se kans on. Oon tapellu tämän aiheen parissa yhen eskarin kanssa ja juuri kun sain sen laittamaan suuhunsa porkkanaraastetupon, se sylki sen mun päälle. Meni heemo. Hyvä on ole maistamatta porkkanaa tai muitakaan vihanneksia ja se kyllä näkkyy sun naamasta. En mää sille nuin sanonu. Oon mää sen verran ammattimainen että pilkkaan sitä sitten täällä selän takana, blogissani. Tarinan opetus on että älä aliarvioi kuusivuotiasta tai jotain. Tai sitten, että elä syle sitä porkkanaraastetta tätin päälle, koska täteillä on tapana kostaa selän takana!

Huomenna meillä on aistipäivä päiväkodissa. En tarkalleen tiedä mitä se tarkoittaa, mutta kuulostaa ainakin hyvältä. Kierretään lasten kanssa kaikkien eriosastojen pisteissä, joissa käytetään jotakin näistä aisteista mitä meillä on. Meidän osastolla on hajuaisti, ja meillä on semmosia erilaisia purkkeja missä on erihajuja..en osaa sanoa siitäkään oikeen, kun en ole osallistunut sen suunnitteluun. Yhellä osastolla maataan katsellen "tähtitaivasta" ja kuunnellaan valaan ääniä. Nää on niitä semmosia juttuja, missä yläasteella ei millään pitäny pokka vaan piti aina tirskua, mutta mitä nykyään oikeasti kaipaa ja tarvitsee. Tai jos ei ihan tarvitse niin haluaa ainakin.

Oon ollu aika kireä nämä viimeset päivät. Väsynyt ja ylienerginen vuorotellen. Jotenkin jännittynyt. Ehkä se liittyy jotenkin siihen että alokas tulee ylihuomenna. Se tuntuu jo ihan epätodelliselta. En usko koskaan pääseväni sinne. Kauhia paine, enkä edes tiedä mistä. Odotan että jotakin inhottavaa tapahtuu eikä ylihuomista tule. Vitsi ku en just nyt haluais esimerkiks yhtään kuolla :D Se on hengissä pysymisen painetta. Kun on jotain mitä odottaa. Jotain mitä menettää.

Loppukevennykseksi tarjoan seuraavaa:
Meiän jumppaohjaaja luuli mua tännään jumppaohjaajaksi. Se jäi kyseleen tunnin jälkeen. Jotain kehitystä on siis täytynyt tapahtua, sillä kuukausi sitten kukaan ei olisi erehtynyt tästä edes hyvällä mielikuvituksella.

ha ha ... haa. Hyvää yötä.

2 comments:

Pirkko said...

Niin tuttu tuo hengissä pysymisen paine. Etköhän pysy. Sinnillä. Oottaminen on inhottavvaa. Jos ottaa porkkanaa, niin pysyy ainaki terveempänä. :)

Anna said...

Niin. Ja jos ottais porkkanaa niin sillä pysyis ruskeenaki talven yli. se piristäis ainaki ulkoista olemusta kummasti. Mun isoveljen 2-vuotias poika käyttää porkkanaperunavelliä ja se on terve ja porkkanan värinen. Mää oon itse suosinu tuota banaania enemmän. :)

Voittaja ei välitä. Eiku.

Eräs ystäväni tapaili Tinder-matchiaan joitain viikkoja jo jokseenkin innoissaan. Lupaavasti alkanut suhde kohtasi päätöksensä, kun Tinder-m...