Tuesday, October 28, 2008

Dear fonttiryhmäläisen päiväkirja

Uh, kas noin loppuivat sipsit. Kirjoittaminen ja sipsin syöminen on hankalaa yhtäaikaa, koska sormet on kokoajan tahmassa ja eihän se sovi näppäimistölle ei alkuunkaan. Ja sitte ku uskottelee itselleen että tää on viimenen sipsi niin ei pääse ikinä kirjoittamaan. Niin paitsi sitte kun ne loppuu.

Kun loma loppui, ahdisti, mutta olen saanut tänään ja eilen (jotka ovat maanantai ja tiistai, mutta silti!) lempeää kohtelua ja tahtoni läpi. Koulussa! Ilmottauduin tekstilajien ja kirjoittamisen kurssilla oman lehtemme teossa fonttiryhmään. Mun ryhmässä on vähän yksinäistä, koska se koostuu minusta. Valitsen siis lehdessämme käytettäviä fontteja. Wuhuu. Joku voisi syyttää kunnianhimottomaksi, mutta ähää anna palaa ko mulla on nyt muutakin tekemistä kö kuunnella: mainoksen analysointi, uutisen muodollisen rakenteen huoltaminen, englannin suullinen esitelmä Tolkienista ja Lord of the ringistä, kirjallisuuskritiikki, äidinkielen tunnin suunnittelu ja pito aiheesta Lyriikan opetus, 3 akateemista englannin ainetta ja tekstiopin tentti näin ihan alkajaisiksi, joten oon vaan ihan hirveen tyytis siihen, että mun käsi oli ko salama kun vapaaehtoista etsittiin.

Huomenna on tekstiopin tentti, eli ihan hirveesti pitäis lukea. Tietysti satun olemaan just tämmösellä perushysteerisellä päällä niin että tuleeko siitä mitään, no ei.

Onneksi M soittaa juuri ja kertoo omista päin peesettä hoidetuista koulusysteemeistään. Suunnittelen meneväni sinne mesoamaan, koska olen paljon parempi vaatija ja uhkailija. Raivostuttaa kun toista rampaa juoksutetaan eikä kukaan ota vastuuta mistään eikä ole kiinnostunut auttamaan asioissa, joissa auttamisesta kuitenkin saa palkkansa.

Häpeä Oulun ammattikorkean tekniikan osasto!

Jos tällä kipinällä laahais läpi nyt sata tekstiopin monistetta niin tuliskohan sittenkin hyvä.

No comments:

Alvar II

Kymmenisen vuotta, kaksi vakavammin otettavaa parisuhdetta (ja useaa vähemmän vakavasti otettavaa) myöhemmin, unelmieni miehen  Alvar Ainutl...