Saturday, October 11, 2008

Things are gonna change, my dear

Otsikko on Tori Amoksen biisistä, jota Papu eilen ihanasti soitti ja lauloi meille. Se oli kaunista.

Piti olla Milkan päivä, mutta siitä tulikin erään lahjakkaan performanssitaiteilijan alun oma spektaakkeli. Oli säpinää. Tällaisena säpinästä tykkäävänä tyttösenäkin, voisin sanoa, että tietyn alkoholinkäytön ansiosta sitä oli vähän liikaa. Vaikka ainahan se lämmittää, valehtelu ja selkään puukotus.

Yritän painaa eilisen sinne minne se kuuluu, omaan alhaisuuteensa, ja suunnata Kemiin ja pitää siellä hauskaa, vaikka paskaa sataa niskaan puhelinlinjaakin pitkin. Hyvä että muut ihmiset tietävät puolestani mihin lokeroon kuulun, millainen olen ja kenen kanssa olen mitäkin. Ketä rakastan.

Itse sitä joutuiskin aivan hukkaan ja ymmälleen, mutta muut lukevat mua niin hyvin, että osaavat pitää kartalla näissä jutuissa. Kuinka hienolta tuntuu elää tänälauantaina. On niin monet säännöt, että jos joitain noudattaa, rikkoo toisia. Mutta juodaan viinaa ja tullaan viisaammiksi niin.

Onneksi on olemassa paikka, jossa tarjoillaan mureketta ja sienikastiketta, ja kultaisin kissa, joka saa käpertyä mun syliin nukkumaan ja jonka mielestä oon just hyvä näin.

No comments:

Pehmeä on uus kova!

Jarkko kertoo torpanneensa perääni kyselleen ystävänsä aikeet ilmoittamalla, etten olisi kiinnostunut hänestä. Kun naureskelen sille, ettei ...