No en ihan. Vaasankatua salaojitetaan ikkunan takana. Valitettavasti se ei tapahdu kovinkaan salassa. Ollaan Helsingissä, kalliossa, punaisten lyhtyjen kadulla. Seinän takana kiljuu vauva ja kaksi italiaanoa toisilleen. Tässä asunnossa, kauniissa, korkeassa ja valoisassa Annen asunnossa vasta heräillään ja otetaan hitaasti.
Helsingissä kaikki on jännittävää ja suurta ja sitä on itse niin pieni. Sade ehkä mutasi meidän aikeet suomenlinnan piknikistä tänään, mutta onneksi täällä on aika paljon kaikkea, aikeita, tekemistä.
1 comment:
Ah, Helsinki on ihana nainen meren rannalla. T. Kotikaupunkiinsa rakastunut
Post a Comment