Ihana aamu

Pahoitteluni edellisestä tajunnanvirta-postauksesta. En kerennyt muotoilla enkä hinkata sitä.

Ajattelin, että jotain elonmerkkejä on kuitenkin hyvä lähettää huolestuneen isoveljen huojentamiseksi. Olen elossa! Ei kuulemma kannattaisi kertoa kaikkia salaisuuksia netissä. Ymmärrän tämänkin näkökulman, mutta ensiksikin luuletko todella, että tässä on kaikki? ja toiseksi eivät nämä ole mitään salaisuuksia. Nämä ovat fiktiivisiä kirjoituksia fiktiivisestä hahmosta, meillä on vain sama nimi. ;)

Voisin kai kirjoittaa siitä mitä tapahtuu maailmalla, tai sitten en, koska tiedän siitä erityisesti juuri nyt niin vähän. Mutta voisin kai kirjoittaa pudonneista lentokoneista tai Salatuista elämistä. Uutisista viihdettä ja viihteestä uutisia. Kirjoitan tästä aiheesta kesäkuun aikana media-analyysin. Tai voisin kertoa ilosta ja kukista ja auringosta ja ihanan Antti Tuiskun comebackista, mutta ei mua ole huvittanut.

Sitä ei sais sanoa jos menee huonosti. Itsestään ei muutenkaan kannattaisi antaa mitään. Ihmiset käyttävät heikkouksia vaan toisiaan vastaan. Unohdan sen aina.
Onneksi.

Vapaapäivä ja toinenkin. Mitä niillä tehtiin? Sain unta viiteen saakka aamulla. Osasyyllinen oli naapurin kaheli ruohonleikkaaja. Maltoin odottaa puoliysiin ennen kuin polkaisin herättämään unenpöpperöisen vertaistukiryhmäläisen päästämään minut tietokoneelleen.

Nyt ollaan valveutuneita ja vastuuntuntoisia ja lähdetään rakentamaan parempaa Euroopan unionia.