Ihanaa. Mahtavaa. Kivaa. Muksaa. Niin muksaa.
En edes jaksa kirjoittaa. Enkä tiskata. Enkä mennä suihkuun. Enkä syödä. Tai ehkä syön..jos jaksan. Söinhän eilen.
Huomenna sitten. Nyt nautin tästä. Pelkästään tästä. Ehkä myös luen, koska Johanna Sinisalo kirjoittaa kaikesta fantasiasta huolimatta jotenkin koukuttavallakin tavalla. Jos pystyn keskittymään. Jos edes pystyn. Jos en niin ei haittaa, polkupyörän ketjutkin on öljytty.
En ole pitkään aikaan tuntenut tätä. En pitkään pitkään aikaan. Ihanaa.
Mikä typerä postaus, ihansama ihansama, minulla on hyvä olo. Ja minua hymyilyttää ja minua naurattaa. Ja minua laulattaa. Ja minä olen tärkeä ja minä olen rakas. Ja sinä olet.
Ja kun ollaan isoja ja asutaan siinä ruskeassa kerrostalossa, meillä on aina ruisleipää ja ei-pilaantunutta-juustoa ja kinkkua ja kauhupikkelsiä jääkaapissa ja me koristellaan oma joulukuusi ja saadaan yhteisiä kutsuja ja ollaan mestari-pihvinpaistajia ja opetetaan Esa-Einaria pitämään puoliaan.
1 comment:
Lue koko blogi, melko hyva
Post a Comment