Monday, November 05, 2007
Ehkä selviän
Sinun nauravaan syliisi
Biisonikasvoisen pojan
painaudun tuttuun kohtaan
siihen muotoiseeni.
Kylmän nenänpääni painan niskan kuoppaan
muttei se lämmitä.
Minun reiteni
kaksi tulista hiiltä
polttavat merkkejä sinuun
siitä mitä joskus oli.
Ei kestä lähempää tarkastelua.
Tänään on taas päivä olla yksin pitkästä aikaa ja otan sen joskus aika raskaastikin.
Kärytin kalapuikkoja ja melkein pyörryin jumpalle. Lisäksi olin surullinen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Anna! Joulutorttutarvikkeet on saapuneet kauppoihin. Hops hakemaan taikinat ja hillot. Ollin kanssa jo yksi pellillinen tehtiin ja maistuihan ne. Jätettiin vähän raa'aksi, Annan tapaan.
M
Oh! hyvä ajatus. Sinä tiiät mikä tie minun sydämeen vie (: Oli tarkoituskin äidin kanssa tekaista toottusia, mutta ei ehditty.
Post a Comment