Mikä kirja se oli?
Ehkä se kertoi liikenneonnettomuuksista, ehkä jostain muusta.
Muistan siitä vain yhden kuvan.
Siinä hirvi makasi auton edessä tiellä.
Tuijotin kuvaa ja odotin, että se nousisi. Ottaisi korkeutensa alleen ja köpöttelisi takaisin metsään.
Toistelin Isälle, tämä hirvi ei ole kuollut, eihän?
Minulle varmaan vastattiin
että se lepää.
Eräänä aamuna yllätin äidin itkemästä keittiöstä.
Kun koko kylä suri moottoripyörällä kihlajaisiinsa matkalla ollutta nuorta paria, minä itkin salaa hirveä, joka oli erehdyksessä jäänyt tielle lepäämään niin vaarattoman kuuloiseen paikkaan kuin Ii.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Voittaja ei välitä. Eiku.
Eräs ystäväni tapaili Tinder-matchiaan joitain viikkoja jo jokseenkin innoissaan. Lupaavasti alkanut suhde kohtasi päätöksensä, kun Tinder-m...
-
Pojat. Sellaisia huomioita tänään, että pojat ovat hankalia ja niistä on vain harmia. Varsinkin sellaiset pojat, jotka luulevat voivansa puh...
-
Tänään on se päivä, jolloin olen päättänyt päättää. En vain tiedä vieläkään mitä..tai en ole ihan varma. Molemmat vaihtoehdot houkuttelevat ...
-
Kuuntele tällaista herkkää John Mayer-radiota illalla ja pakahdu ja ikävöi. Ihan oma syy. On sitä tyhymä. Aina luulee tietävänsä eikä ikinä ...
No comments:
Post a Comment