Sunday, February 10, 2013

Painajainen Sørengkaialla

Moi miniä! 
Kuulin, että oot vieläkin kipeänä... :( 
Toivottavasti lääkkeet auttaa ja saat 
itsesi pian kuntoon ja palaat kehiin 
entistäkin ehompana. :) Paranemisia!!!!!

Pitkittynyt flunssani sai kahdeksantena päivänä seuraa vihlovasta pää- ja silmäsärystä, valonarkuudesta, korkeasta kuumeesta, paineen tunteesta kasvojen alueella ja romahtaneesta yleiskunnosta. Oireista johtuva tuska ylitti lopulta vastenmielisyyskynnyksen ruveta selvittämään paikallista terveydenhuoltosysteemiä. 

Legevakt ei tullut kyseeseen, koska olin aivan liian kipeä mennäkseni koko päiväksi  istumaan päivystykseen ennen diagnoosia, kohdeltavaksi tavallisena flunssapotilaana, jonka edelle heitetään ihan kaikki. Siis myös ne tyypit, jotka eivät osaa vaihtaa itse tamppoonia.

Niinpä sain ensin pariin numeroon soittamalla paniikissa kiristettyä itselleni fastleggen eli omalääkärin ja siltä vielä ajan neljänkymmenen minuutin päähän alkamalla itkemään, kun ensin väittivät aikojen olevan koko viikon osalta täynnä. Suunnistin kartan avulla toisella puolella keskustaa sijaitsevalle lääkäriasemalle ja karkasin sieltä myöhemmin maksamatta antibiottireseptin kanssa (epätietoisena käytännöstä).

Että kiitos vain, mutta kyllä minä tätä kutsuisin jo kehiin astumiseksi.

Kauaa en kuitenkaan kerennyt tuuletella, kun jouduin sinne legevaktiinkin. Meille on annettu vain rajallinen määrä kärsivällisyyttä odotella yksin kotona vastausta siihen, voiko viikon jatkuneesta pää- ja silmäsärystä lähteä näkö tai henki.


Onneksi ottivat hätätilani vakavasti. Julkisilla foorumeilla kyynelehtimisestä on alkanut kehkeytyä meitsin vahva tavaramerkki. Kun sen padon saa häpeältään kerran auki niin se ei kuulkaas niin vaan tukkeudukaan enää. Se on sellaista itkettävää touhua, kun on joutunut epäoikeudenmukaisen taudin uhriksi ja kylkeen vielä turhautuminen siihen, ettei saa asianmukaista apua.

Sainhan minä sitten. Seitsemäntoista pilleriä päivässä olivat nujertavinaan viidentenätoista sairastuspäivänä poski- ja otsaontelotulehduksenkin, painesärkyineen. 

Itseasiassa työn teki oikeasti huolestunut poppa-anoppini, joka halusi kokeilla kurssilla oppimaansa mentaalista kaukoparannusta, jonka aikana tehtävänäni oli maata rentoutuneena ja vastaanottavaisena kymmenen minuutin ajan tervehtyen. En tiedä, mitä minuuttien aikana tapahtui toisessa päässä, mutta seuraavana aamuna sairaus oli poissa. 

Eipä tullut kokeiltua esimerkiksi kahta viikkoa aiemmin.

Ei ole helppoa olla yksin vieraassa maassa, kun on kipeä.
Muutenkaan ei ole helppoa olla yksin vieraassa maassa. Eikä toisen kanssa.
Mutta siitä selviää. 

2 comments:

Sisko said...

aivan mahtava poppa-anoppi:)

sulla on nyt ollut raskasta, mut ehkäpä aurinko alkaa pian paistaa norjalaiseen risukasaankin ja elämä voittaa:) hyviä vointeja!

Anonymous said...

yeezy 500 blush
bapesta
off white hoodie
supreme
yeezy boost 350
fear of god outlet
kyrie shoes
paul george shoes
jordan shoes
bape hoodie

Voittaja ei välitä. Eiku.

Eräs ystäväni tapaili Tinder-matchiaan joitain viikkoja jo jokseenkin innoissaan. Lupaavasti alkanut suhde kohtasi päätöksensä, kun Tinder-m...