Thursday, January 26, 2012

Live and let live.

Jonkun aikaa seurasin kiinnostuneena presidenttipuinteja, mutta sitten minulle tuli aivan liian paha mieli.
En voi uskoa, että keskustelua käydään tällä tasolla vuonna 2012?! Argumentit Haaviston homo-sivariudesta tekevät todella surulliseksi.

Kun kehaisen, että minunkin isäni on yksi armeijan kulta-ajan aseistakieltäytyjiä, sama opiskelukaverini, jota hetkeä aiemmin joudun muistuttamaan, ettei Halonen ollut käynyt sivariakaan hänen päivittellessään puolustusvoimien ylipäällikkyys-kysymystä, kysäisee kuinka isäni sitten on voinut päästä niin korkeaan asemaan?

Niin, kuinka hän tosiaan selviää leipätyöstään luettuaan itsensä ensin taloustieteen ja sitten oikeustieteen maisteriksi käymättä valtion munkitettavana opettelemassa sängyn petaamista ja p*llujuttujen puhumista...
Kukaan armeijan käynyt ei voi tosissaan ajatella sen antavan valmiuksia yhtään rippileiriä enempää tuomariuteen, ylipäällikkyyteen tai presidenttiyteen. Tai mihinkään muuhunkaan, menkäähän itteenne!

Luulin tuon ajattelun olleen jo tuhoutumaisillaan, koska en enää pitkään aikaan ollut kuullut että armeijassa tehdään pojista miehiä, mutta toisaalta olenkin muuttanut jo kauan aikaa sitten pois Kemistä.

Kovin pahalta tuntuu myös 15-vuotiaiden muka pätevät kommentit siitä, kuinka loukkaava homopresidentti on sotaveteraaneja kohtaan. Anteeksi minä en ymmärrä - miltä osin se loukkaa heitä?
Tämä maailma on ihan hirveä. Miten nämä natsit ja noitavainoajat voivat elää itsensä kanssa?
Holokausti all over again: kyllä homo saa olla, kunhan menevät olemaan joihinkin omiin leireihinsä avioliiton ja eduskunnan ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

Melkein yhtä typerää kuin jättää äänestämättä Haavistoa, koska hän on homo, on äänestää häntä vain siksi.

Ja oman sarjansa muodostavat ne varsinaisesti pahaa tarkoittamattomat lottoajat, joilta on jäänyt ymmärtämättä, mistä äänestämisessä on kysymys. Heillä on tilastoja tutkittuaan vahva tunne Saulin mahdollisuuksista pärjätä kisassa, joten he pelaavat äänensä numerolle kuusi riemastuakseen sitten ihan Sherlockeina voittajan leirissä: jes me tiiettiin tää!?!

7 comments:

Sisko said...

Ah, kiitos tästä. Mä olen muuten maailman onnellisin tyttöystävä, kun poikaystäväni ei käy armeijaa. Eikä ole käynyt - ei tarvitse kuunnella niitä sankaroimisjuttuja. Eikä hävetä yhtään.

Anna said...

Munkaan ei ole käynyt vielä...itseasiassa hänen pitäisi olla siellä parhaillaan, mutta koska ei ole, tuli just kutsu uudestaan arvioitavaksi terveydentilansa vuoksi.
Ankeeta porukkaa.

Anna said...

Olen kerran nuoruudessani ollut inttipojan tyttöystävä ja muistan vierailupäivästä ne kiimasten poikien ala-arvoset jutut ja vielä kiimasemman sotilaspastorin yrityksen värvätä MINUA inttiin! Yök.
Halua olla missään tekemisissä ikinä ennää koko puljun kanssa. Mutta sikäli ko Haavisto valitaan seuraavaksi Suomen presidentiksi ei kenenkään kauaa ennää tarvitse?
Pahoittelut sotahullulle ja rakkaalle mummolleni, joka loi hienon uran kutsuntoja emännöimällä.

Anonymous said...

Hengitähän välillä...

Anna said...

??

Anonymous said...

En ole mikään armeija-fanaatikko ja äänestin vaaleissa Haavistoa, mutta haluaisin kuitenkin vähän tarttua tuohon armeija-huiskaisuusi. On varmaan ihan totta, että joku puolen vuoden asennevammainen rivimies ei armeijasta paljoa jauhopussia enempää kostu, mutta armeijassa tehdään paljon muutakin. Kaikki eivät mene sinne vain paukuttamaan suutaan tai sotahulluuttaan lietsomaan. Armeijan koulutuksella on funktio ja koulutuksesta riippuen se antaa kävijöilleen erilaisia valmiuksia. En sano, että sillä olisi tässä tilanteessa erityistä merkitystä ja Haavistoa siitä pilkanneet ovat ihan vaan puhtaasti ymmärtämättömiä. Jos kuitenkin halutaan kyseenalaistaa toisen leirin typerää argumentointia, ei voi itse sortua samanlaiseen yleistävään (armeijan) morkkaamiseen, jolla ei ole kokemuksen lisäksi varsinaista totuuspohjaa..

Anna said...

Ei voi sortua, sannoo tyyppi, joka kommentoi, että "hengitähän välillä". Tämä selityksesi oli sitten jonkin verran rakentavampi kommentti, joten kiitos siitä.

En koe sortuneeni "samanlaiseen argumentointiin", kun en ole hyökännyt kenenkään kimppuun.
Enhän mä esitä, ettei esimerkiksi Saulista olis presidentiksi, koska se on dorkaillut maastonvihreissä en tiedä kuinka kauan.

Musta se on ihan eri asia esittää arvio jostain toimimattomasta instituutiosta. Kai mä saan olla armeijasta sitä mieltä että se on toimimaton?

Paitsi presidenttiyden mittarina niin maanpuolustustarkoituksessa myös.

Enkö minä sitä paitsi myöntänyt, että armeijalla on funktio siinä missä rippileirilläkin? Juurikin asenteesta ja koulutuksesta riippuen. Minulle ainakin jäi takkiin hyviä kavereita, leirinuotiobiisejä ja ryhmänhallintataitoja isoskoulutuksesta.

Jos haluat, voit kyllä kertoa millaisia nämä muut valmiudet ovat, joita armeijassa saadaan? Ja joo, olen kuullut että jotkut oppivat ajamaan kuorma-autoa, mutta se ei taida riittää mua vakuuttamaan armeijan käymisen merkityksellisyydestä.

Pehmeä on uus kova!

Jarkko kertoo torpanneensa perääni kyselleen ystävänsä aikeet ilmoittamalla, etten olisi kiinnostunut hänestä. Kun naureskelen sille, ettei ...