Tuesday, August 23, 2011

Syksyisiä asioita

Kuusi tuntia kirjaston vetoisassa lukunurkkauksessa päivittäin saa minut niiskuttamaan. Tunnelmassa sinänsä ei ole mitään vikaa; minä katon sinun kamoja, kun käyt kahvilla ja sinä hiljennät mölyämään erehtyvät tuttavasi, että saan keskittyä. Siellä me toisillemme tuntemattomat sulassa solidaarisuudessa luemme, minä ja kymmenen muuta abia. Ainiin, paitsi että minä en lue ylioppilaskirjoituksiin, vaan suomen kielen sivuainepääsykokeeseen, mutta meen täydestä.

Ai mitä, etkö sinä ole opiskellut jo pari vuotta sitä suomen kieltä? No kato olen, mutta se on yksi näitä Turun yliopiston hienouksia, että kaikki sivuaineoikeudet on haettava uudestaan kerran vuodessa järjestettävässä pääsykokeessa, sillä ilman tuota oikeutta Oulun yliopistossa suorittamani suomen kielen aineopinnot mitätöityvät.

Lukemisen kanssa olen varsin sujut, mutta sen luihin ja ytimiin paikalla kököttämisen seurauksena pureutuvan kylmän kanssa en. Kotona vedän villasukat polviin saakka ja könyän varastosta lunta odottelevien talvirenkaiden yli kaivamaan hyvään talteen pakattua toppaliiviä. Ihan ite.

Kirjoitan kalenteriin päivämääriä, joina täytyy muistaa ilmoittautua kursseille ja sitseille ja mennä taas kuoroon. Siivoan penaalin edellisvuoden jäljiltä ja varaudun tulevaan erivärisin kynin. Käyn kokouksessa suunnittelemassa fuksisuunnistusta ja kertomassa Minun ja Sannukan rastista. Tilaan mekon potkupallokauden päätösgaalaan. Katselen uudeksi vuodeksi mökkiä Rukalta...

Ja silti kaikkein varmin syksyn merkki on elämänlaatuani merkitsevästi rajoittavan sivuainepääsykokeen jälkeen kokoontuva BB-studio. Sillä - olkaapa rehellisiä - mitkään kynttilät eivät valaise olohuoneita niin kuin vuosittainen BB, jota kukaan ei seuraa, mutta joka silti kerää ääreensä puolisen miljoonaa katsojaa illassa. Ja jonka aluksi outo ja vielä edellisvuotta huonompi tunnari pärähtää syksyn hämärään voimalla, jonka muistaa pian unissaankin ja tuo synkkeneviin iltoihin turvallista jatkuvuutta.
Ja kieltämättä vähän kyseenalaisesti hankitun paremmuuden tunteen.

2 comments:

Anonymous said...

Sulla on hyviä tekstejä:)

Mietin, olitko Turun kaupunginkirjastossa, jossa on todella meluisia "hiljaisia" alueita ja siellä ihan jäätävän kylmä, niin hienoja kuin koko seinän korkuiset ikkunat voivatkin olla? Terveisin nimim. en voi kääntää päätäni oikealle.

P.s. Mä en ole ihan oikeasti koskaan katsonut bb:tä. Paitsi kun olin Espanjassa, ja sitten olin ihan viiliksissä kun espanjan bbtalossa oli marimekon lakanat.

Sara

Anna said...

Olin just siellä.

Eläkä alota sitte nytte.

Alvar II

Kymmenisen vuotta, kaksi vakavammin otettavaa parisuhdetta (ja useaa vähemmän vakavasti otettavaa) myöhemmin, unelmieni miehen  Alvar Ainutl...