Siitä pelaajakortista vielä sen verran, että ohitin huolimattomasti kohdan Mikä sarjakuvahahmo olisit?, mutta palaisin korjaamaan virheeni nyt, kun muumikirjaa lukiessani ymmärsin olevani silinterihattua vaille muumipappa.
Tulemme molemmat surullisiksi yhteiskunnassa, jossa möröt saavat syödä kenet haluavat. Rakastamme kirjoittamista (itsestämme), kalastamista, nuoruuden muistoja ja riippumattoja. Myrskyjä joka tapauksessa siinä määrin enemmän, että jos se nyt sattuu viemään riippumaton mennessään, voimme aina todeta sen olleenkin ruman värinen. Välillä toivotamme velvollisuudet hiiteen ja kadehdimme nuuskamuikkusta, saatamme haaveilla itsekin riippumattomuudesta. Perhe-elämässä on piirteitä, jotka voivat ajaa meidät katoamaan päiviksi vieraille rantakalliolle tuijottamaan majakan valon tuiketta, joka saa meidät kuitenkin vain kaipaamaan perhettämme ja kuistiamme ja ymmärtämään äkkiä, että vasta siellä voisimme olla niin vapaita ja seikkailevia kuin oikeiden ihmisten ja muumien tulee olla.
Ja minäkin vannon kautta häntäni etten enää koskaan pelasta ketään pimeässä.
Nytkin seikkailen, olen vapaa ja kirjoitan maailman parhaassa paikassa, öisen myrskyn rummutuksen jäljiltä seestyneellä parvekkeellamme ja kuuntelen isoveljeni uusinta musiikkia, jonka tunnelmaan ja soundeihin olen kovin mieltynyt. Tässä on talon paras akustiikka, josko siksi yllyn laulamaan mukana. On hämmentävää löytää yhdestä kappaleesta itsensä. Enkä tarkoita sitä usein iskevää ahaa, minäkin ajattelen juuri noin ja vitsit ihan kun mun ajatuksia-tunnetta vaan laulua, jonka säpsähtäen huomaan olevan oikeasti kirjoitettu minusta tai ainakin kokemusteni innoittamana niin tarkkoja yksityiskohtia myöten, ettei niistä voi erehtyä. Koska laulun sanoma ei varsinaisesti imartele, koetan suhtautua siihen runona, jossa sanat, jotka voisivat olla mitä tahansa sanoja, vain helisevät omilla paikoillaan, koska kitara tarvii sanoja helisytettäväkseen.
Silti huomaan miettineeni päiviä keneltä puuttuu kunnioitus täysin ja sen myötä muu. Ja miten se ilmenee, jos on ilmetäkseen. Enkä minä halvaannu, minä kasvan ja syön perunaakin niin etten mahdu enää haarniskaan, ainakaan niihin, jotka tuomiokirkossa ovat näytillä, koska kämppikseni suurenmoinen perunanystävä valmistaa herkullisia perunavariaatioita. Ja minä kasvan ja kasvatan.
En kylläkään perunaa. Muita aarteita.
Ja lopuksi tahdon kiittää lämpimästi kaikkia, jotka vaikuttivat aikoinaan siihen, että elämästäni on tullut taideteos. (Muumipappa, Muumipapan urotyöt)
4 comments:
tyynni se on!
kiva lukea että sulla on asiat kivasti ja kiva lukea muutenkin. jos joskus pk-seudulla pörrätessäs jää ylimääräinen tovi, niin tiiä että tarjoon teet!
ane
kirjoitin sen silloin ja siinä meni viisi minuuttia, säveleen toiset. en pitänyt siitä enkä tiedä pidänkö edelleenkään. mutta jostain se nyt tuli mieleen ja kaivoin tekstin laatikosta ja äänitin. en edes virittänyt. ei se imartele ketään eikä pyrikään, mutta kai se kuvaa, ja kun tätä asenteen oikeellisuutta on yksi toinenkin kysynyt, niin kai se sentään puhuttelee ja kunnioittaa sitä päähenkilöä aktiivisena toimijana ja kokijana, joka voi kuitenkin valita ja joka tapauksessa valitsee. ei minään tahdottomana tai romantisoituna uhrina. ja se ei kai moralisoi?
-siis moraalinen puolen valinta on vain siinä, kuka on henkilö ja kuka olosuhde ?
V
luottamuksen ja yhteisymmärryksen. kommunikatiivisten edellytysten.
Annikki: Voi kiitos, kiva kun luet. Pittää ehdottomasti tulla käymään kesä-Helsingissä, kun tuo välimatkakaan ei enää päätä huimaa. :) Ja onnea täteydestä, se on aika hieno osa!
Villikki: Piti lukea useampaan kertaan ymmärtääkseen ja ymmärsikö sittenkään. Minä kyllä ihan tykkään biisistä kuitenkin. Hmm, ei kai se moralisoi vaan pikemminkin toteaa. Eikä valitse puolta. Mutta silloin kun se ei valitse sen puolta, joka kokkee, että pitäisi valita, eikö se silloin ole kaikessa puolueettomuudessaan puolueellinen?
Vähän niinku Vihreät?
No anyways, en traumatisoitunu, oli vaan jännää. Kaks telineellistä pyykkiä kuivuu keskellä olohuonetta. Helppoa himassa.
Ja hyvää juhannusta molemmille teille ja niille, joiden seurassa sitä vietätte! :)
Post a Comment