Tuesday, August 25, 2009

(Yksinäi)syys

Syksy saa. Minä en. Kaikkiallahan sitä on ilmassa, kaikkialla ympärilläni. Jostain syystä se törmäilee minuun, vaikka pidän katseen tiukasti horisontissa ja vedän kaulaliinaa korviin. Yhtään en tarvitse, enkä välitä.

Ruokakaupassa toisiaan jahtaava kaunis nuori pari vyöryy päälleni limukkahyllyn takaa pojan kaapatessa tytön syliin suukkojensa lomassa huudahtaen no siinähän sää olit! Tokaisijassa on jotakin niin ihastuttavan vilpitöntä, että sen sijaan että ajattelisin odottakaa puoli vuotta ja haluatte kuristaa toisenne, puristan heltyneenä ymmärtäväisen ei se mitään, ei sattunut - hymyn, mutta ne rontit eivät edes huomaa!

Ystävä-pariskuntien idyllisissä pienissä kodeissa syttyvät kynttilät ja lukuvalot, uunissa paistuvat itse pyöritellyt lihapullat. Ystävä-pariskunnat käyvät iltaisilla kävelyillä merenrannassa yhteisen koiransa kanssa tai ainakin he puhuvat sellaisen hankkimisesta. Saunan levollistamina makoillaan peessillä kulmasohvalla mätsäävien huopien alla, iho on puhdas ja pehmeä. Kuunnellaan alkuajoista muistuttavaa Coldplayn levyä, katsellaan silmiin, kerrotaan omista ja toisten mokailuista ja nauretaan, odotetaan joulua, suunnitellaan jo uutta ulkomaanmatkaa.
Mikropopparit käryävät nenään elokuvaillan merkiksi

Seurustelusta kaipaan eniten arkisten aivottomien hetkien jakamista ja niistä kumpuavaa hölmöä onnea. Sitä, jolle irvaillaan, jota pidetään keskinkertaisuutena ja samanlaisiin tuulipukuihin pahimmillaan konkretisoituvana urpoutena. Sitä, joka on minulle utuinen, mutta lämpimien värien kyllästämä muisto, vaikkakaan omaa epävarmuuttani, sitoutumattomuuttani ja epätasapainoisuuttani minulla ei ole koskaan ollut asiaa kulmasohville asti.
Aika heikko esitys kahdeksalta päätoimisesti seurustelulle omistetulta vuodelta. Temperamentti on joskus harmoniseen urpouteen sukeltamisen esteenä. Eli kellukkeena.

Hassua kuinka hetkiksi saattaa unohtaa, että ulkomaanmatka ei koskaan toteutunut, koska samalla rahalla sai elektroniikkaa. Siitä mitä musiikkia kuunneltiin ja milloin ja millä voluumilla ei IKIKUUNAPÄIVÄNÄ oltu yhtä mieltä, koska Hector ja Stam1na eivät vain sovi samoihin stereoihin yhtäaikaa, eivät edes vuorotellen. Lihapullat eivät päätyneet uuniin saakka, koska kaupasta oli tuotu väärää jauhelihaa, sika-nautaa, sitä ripulia!

Merenrannassakin tulee kylmä. Eikä toinen huomaa kietoa käsiään ympärille pyytämättä. Pyydettäessä väärä ilme saattaa välähtää kasvoilla juuri tarpeeksi tullakseen huomatuksi ja aiheuttaakseen kamalan kotimatkan pituisen riidan. Ilmeen todellinen välähtäminen tai välähtämättömyys on sivuseikka, pyytäminen jokatapauksessa riittää pilaamaan tunnelman.

Kotini on linnani ja minä sen herra, prinsessa ja puutarhuri. Syystuuli humisuttakoon holveja, minä ja puoli valtakuntaa pidämme sen tahtiin tanssijaiset.

No comments:

Alvar II

Kymmenisen vuotta, kaksi vakavammin otettavaa parisuhdetta (ja useaa vähemmän vakavasti otettavaa) myöhemmin, unelmieni miehen  Alvar Ainutl...