Friday, November 14, 2008

Onnellinen päivä

Suunniteltiin mahtava lyriikan tunti kuvarunoista ja runon kuvallisuudesta opiskelukavereideni kanssa. Olen oikein tyytyväinen siihen. Kelpaa mennä opettamaan.

Kävin kaupassakin ja harhauduin ostamaan maitopurkin lisäksi torttutaikinaa. Siihen meni puolet kuukauden budjetista! Kuka ois uskonu, ettei mua voi kauppaan päästää omin päin. En tiiä miten sinnittelen hengissä loppukuun, mussuttaen sitä taikinaa sitten ilmeisesti.

Postiluukun ylle ajattelin kiinnittää sellaisen EI LASKUJA - lapun. Uusin haaste on opetella pitämään tämä lörppösuu kurissa. En edes kehtaa sanoa paljonko siitä laskutettiin viimeksi.

Esittelin ylpeänä Essille toista kotiani, kirjastoa. Tästä sitä ja tuolta tuota. Kaikki ilmaista.

Nyt olen kantanut askartelukirjoja, joulukirjoja, sanakirjoja, Riikka Pulkkisen Rajan ja ihanaa musiikkia kotiin. Ei muuta kuin oiskelemaan ja askartelemaan siis.

Lumisade oli kaunis. Ei haitannut, vaikka se vähän kasteli, koska päästiin lämpöiseen cafe saaraan kanelikaakaolle ja korvapuustille. Mistä tulikin mieleen, että onni on kanelikaakao ja korvapuusti hymyilevän ystävän seurassa kun suuresta ikkunasta voi nähdä valaistun kaupungin, jonka ylle sataa hitaita hiutaleita. Ei silloin ole kiire mihinkään. Eikä silloin haittaa niin paljon se, ettei kukaan odota missään, vaikka juuri silloin se tuleekin mieleen.

Toisten onni ilahduttaa. Oma vuorohan on siellä jossain, aina tulossa.


Sinä kesänä
sinä.
Kaikki oli itsestään selvää
Juhannus patjalla lattialla
järvivedestä märät hiukset
saivat mennä sotkuun

Sinä kesänä oli viimeistä kertaa
kuuma.
Laina-autolla suomen halki
Hotellihuoneessa haisi tupakka
Palatsit oli varattu muille

No comments:

Pehmeä on uus kova!

Jarkko kertoo torpanneensa perääni kyselleen ystävänsä aikeet ilmoittamalla, etten olisi kiinnostunut hänestä. Kun naureskelen sille, ettei ...