Wednesday, January 23, 2008

Viikonloppuna vuokraan Casanovan ja itken. Vielä ei pysty eikä tajua.

Joskus potkii ja yleensä sen jälkeen tulee parempi päivä. En kuitenkaan koskaan halua kuulla, että paistaa se aurinko risukasaankin. Hyi. Ketä se muka lohduttaa, kuka haluaa olla risukasa?!
Eilen oli se huonompi päivä. Bussi ei hakenutkaan kouluun ja elisa yritti laskuttaa jo kertaalleen maksettua nettilaskua uudestaan, josta seurasi hämmennystä, ärtymystä ja kaikenlaista säätöä enkä löytänyt isin Madridista tuomaa mekkoa, vaikka käänsin ylösalaisin koko asunnon. Eikä lohduttanut, vaikka pulu käveli vastaan neljännessä, minun kerroksessani.
Tänään paistoi aurinko kun tulin pieneen asuntooni mukavan koulupäivän (ja häränpihvin punaviinikastikkeella ja tikkuperunoilla) jälkeen. Äiti oli onneksi löytänyt mekkoni Kemistä. Illalla päivitetään tyttöjen kanssa kuulumiset ja käväistään euroilla. Sitä ennen käyn Anskulla päivittämässä erijuttuja.
Ja Kun miksa soittaa, että Heath Ledger on kuollut, pystyn ajattelemaan vain, että ei ei tänään, ei se ole mahdollista, ei tänään ole voinut kuolla kukaan. Enkä jostain syystä ylläty yhtään, kun tarkemmin asiaa selvitellessäni huomaan, että hän on kuollut eilen iltapäivällä. Tietysti. Ja minä täällä suomessa enteilin ja enteilin ja tiesin, enkä vain osannut antaa oikeaa nimeä sille ololle.

Heath on kuollut.

Suurin vääryys. Katalin väärinkäsitys. Kamalin virhe.
Hienoin näyttelijä, kaiken hienouden ruumiillistuma itseasiassa. Ja mitkä hymykuopat.

No comments:

Pehmeä on uus kova!

Jarkko kertoo torpanneensa perääni kyselleen ystävänsä aikeet ilmoittamalla, etten olisi kiinnostunut hänestä. Kun naureskelen sille, ettei ...